Menihän se päivä tässäkin. Mitään suunniteltua en saanut aikaiseksi. Vein pari pussia rojua kierrätyskeskukseen ja hain sieltä tilalle pari kirjaa. Ja ihmettelin että miten ilmaiseksi saadut tavarat voivat maksaa niin paljon. Ei siellä kauaa jaksanut tonkia kun kaiken kivan kohdalla hintalapussa oli tähtitieteelliset numerot. Sinne jäivät. Prismasta löysin pojalle päiväkodin aloituslahjan. Mimmi lehmä kirjan. Ovat pojan lemppareita. Iltasaduksi pitäisi lähes aina lukea Mimmi lehmää. Yhtään niitä meillä ei oltu, joten ollaan oltu kirjaston varassa. Aina siellä ei ole Mimmi kirjoja ollut, enkä tiedä kuinka usein nyt enää ehdinkään kirjastoon... Joten ompahan ainakin kotona joku Mimmi. Ja oli vielä tarjouksessakin. Ostin samalla toisenkin Mimmi kirjan, ehkä sitten joulupakettiin :)

Keittiön pöydästä sain siivottua puolet. Koska aina käteen osui keskeneräinen projekti. Korjasin mm loppuun pojan lautapelin nappulan. Poika on innostunut pelaamisesta (hyvä hyvä, äidin poika!) ja ostin hälle kirppikseltä ihanan Miffy lautapelin. Ikäväkyllä yksi miffy oli kadonnut maailman tuuliin, mutta nyt siinä on kaikki! Hieman pahvia, internettiä, lainattua väritulostinta, liimaa ja sakset. Hyvä tuli!

Samaa ei voi sanoa putkituubihuivista, jota kudoin erään kerran snyyltä saadusta Norosta. Vihdoin uskalsin laittaa Noron puikolle ja mitä tapahtui. Siitä tuli joko liian iso tai liian pieni, miten asian nyt ottikaan. Joka tapauksessa väärän kokoinen. Noro oli kyllä vähän hassua. Värit on ihan kauniit, mutta en oikein tykännyt niistä paksuista kohdista joita oli silloin tällöin. Ehkä lanka olisi nätimpää ihan kapeassa kaulahuivissa tai sukkina. Nyt se kuitenkin on keritty palloksi ja odottelee uutta tulemistaan. Minä menen töihin, joten en tiedä miten neulomisen käy. Porukoiden tuomat ihanan harmaa langat huutelevat kapassa pöydällä, haluaisivat olla baskeri ja ranteenlämmittimet. Mutta sopiva ohje puuttuu. Katsotaan...