Naapuri kävi illalla lainaamassa kananmunia ja tänään palautti ne munkeiksi jalostettuina :)

Eilen kävin keskustassa. Hain vetimet kaappiin. Olen ilmeisesti perusvittuuntuneen näköinen, koska myyjä pahoitteli minulle että olin joutunut odottamaan jonossa. Ei se edellä menevälle pahoitellut. Eikä edes kestänyt kauaa. Ei siinä mitään, mutta viimeksi samassa kaupassa käydessä kävi samoin... mutisen vaan vastakseksi ettei tässä mikään kiire... kun kerrankin oli aikaa ;)
No rutisen tässä ihan lämipikseni... ;)

Bussimatkalla länärin varsi sai kyllä hymyilemään. Oli ekoimmat vaalimainokset jotka olen nähnyt. Joku/jotkut oli tallannut puolen kilsan välein, meluvallin lumihankeen, hervottoman kokoiset kakkoset. Suorastaan hyvä idea ;) Paljon fiksumpi kun postilaatikosta tulvivat mainokset (joita ei kyllä ole tänä vaalina tullutkaan kuin yksi!?)

Väsyttää. Aamulla oli aikainen lähtö, käytiin puheterapiassa toteamassa että pojalla on laaja sanavarasto. Juu, niin on ;) Hyvä että se on nyt todettu, voidaan jatkaa ongelmakohtien kanssa eteenpäin :)
...pyssyn kuvan kohdalla poika toteaa että porakone, make crafts not war? ;)

Meidän perheen uusin "jäsen" on jäänyt esittelemättä.

Hän saapui meille pari viikkoa sitten, pelkässä balettipuvussa. Hänen nimensä on Ponyo. Näin poika hänet nimesi. (Oikeasti hän on minun, mutta poika vähän lainaa...) Tänne hän on kotiutunut hyvin, poika pitää hänestä (melko) hyvää huolta, antaa maitoa ja pesee pyllyn. Tänään hän sai uuden mekon, pojalta kun on vain yksi mekko jäänyt pieneksi ja sekin odottaa kaapissa, kauniisti viikattuna, seuraavia ristiäisiä, niin piti ostaa kirppikseltä pieni hamonen. Nyt kelpaa Ponyon olla! :)