tiistai 14. toukokuuta 2013

Vauva nukkuu. Vaunuteltiin kaupalle hakemaan kirjakaupan paketti. Mekkoni mun, nojaa, ei niin hyvä kuin oletin, mutta eipä se juuri mitään maksanutkaan, alessa kun oli. Miehelle ostamani kirja oli paljon parempi. Itselleni ostan kyllä vielä syksymmällä sen mekkotehdas kirjan.

Vauva nukkuu edelleen. Lounaaksi valmisruokaa, mainoksen uhri, lohikeittoa. Lisäksi viipale kauraleipää ja juustoa. Oli hyvää. Tätä lisää. Jälkiruuaksi pari palaa suklaata ja muumimukillinen pepsiä. Sitäkin lisää.

Vauva nukkuu vieläkin. Viitsisikö enää ite mennä nukkumaan, vai onko herätys samantein? Vai tekisikö hetken jotain, tiskit ja pyykit odottaisivat tekijäänsä. Vai lukisinko jotain. Vai hetki virkkaamista. Vai selaisinko blogeja...

Pientä satunnaista yninää, mutta nukkuu vielä. Kohta pitänee herättää syömään, reilun tunnin päästä lähtö, lähikylälle, ystävän kanssa jäätelölle. Ikeassakin piti käydä, mutta en kyllä tänään jaksa. Kirjastossa sen sijaan voisi yrittää, jätskipaikan yläkerrassa.

Aika tuntuu hidastuvan, mutta sitten kun kelloa katsoo, se onkin jo iltapäivä, mihin se päivä katosi. Vauva kasvaa. Nyt jo viisi viikkoinen, mihin se aika katosi. Vauva on niin pieni vielä, mutta silti kasvanut jo hirveästi, pituutta tullut lisää, ensimmäiset vaatteet jäämässä pieniksi. Ja ensimmäiset kestovaipat alkavat kohta olla sopivia. Komean kaksoisleuan hän on kasvattanut, ja pulleat posket. Nostaa päätään ja hymyileekin jo, aika harvoin, mutta hymyilee. Masussa välillä vielä kipuja, itkee, eikä mikään auta. Välillä taas yllättää ja tuhisee ja pöhisee tyytyväisenä. Tai nukkuu viisi tuntia yhteen menoon, yöllä, omassa sängyssä, niin viimeyönä, toissa yönä taas herätti syömään neljä kertaa. Ja söpökin se on!


Isoveli lähti tänään Tallinnaan, siitä olen hieman kade... mäkin tahtoisin. Mummi ja pappa tulivat aamulla hakemaan ja siellä ne nyt hurvittelevat. Toivottavasti on kivaa. Eilen pojalla oli hammaslääkäri. Paha homma, tekivät hampaista muotit, eli inhottavaa puuhaa. Lahjoin pojan että kun on reipas ja antaa tehdä, saa setelirahan. Ja kyllä hän olikin reipas. Ja sai setelirahan. Ja lupauksen että saa törsätä sen reissussa. Katsotaan mitä kivaa hän hankkii ;)

Oikeastaan tahtoisin Pariisiin, mutta se taitaa olla kovin kaukainen haave. Jos syksymmällä, kun vauva on isompi, pääsisi sitten edes Tallinnaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti